Matkaraportti Sointulasta?

Arriving to Sointula
Photo: Timo Blomqvist

Sointulan matkasta kertominen on lähes tulkoon mahdotonta. Reilussa viikossa tapahtui niin paljon, ettei näin muutaman viikon jälkeenkään pysty ihan kaikkea hahmottamaan.  Täydellisen matkaraportin sijaan yritämme Iikan kanssa koota blogiin kuvia ja kertoa ajatuksia ja pieniä, jotka kuviin liittyvät.

It is almost impossible to wrote a full story about our trip to Sointula. We experienced so many beautiful moments during those few days on the island; people, history, culture, nature, music and of course our play. Iika and I thought that we could share few thoughts and moments from our time on the island. We try to write these thoughts both in Finnish and in English, so that all our dear friends at Sointula could read them as well.

Tähän alle olemme keränneet muissa medioissa olleita juttuja matkastamme.
Below you will find stories that other has written about our trip.

Finnvasion 2013 (27.09.2013 Sointula Ripple)
Masala Youth Theatre – “Sointula” Review (27.09.2013 Sointula Ripple)
Fruit bombs, Lady Gaga and the Humppa (23.09.2013 Blog)
Canadian town hosts conference on utopian socialist colonies (1.10.2013 Tim Wheeler)
Länsirannikon Uutiset s.11
Viikonloppuretki Utopiaan (23.09.2013 Suomi-Seuran blogi)
Finnish actor's brings "Sointula" to Sointula (23.09.2013 CTV)

- Kaisa Honkonen-Ratinen & Iika Hartikainen 

Unelmien voima / Power of dreams

Source: openstreetmap.org

Helsingistä Seattlen kautta Vancouveriin yhden päivän aikana. Siinä on monta tuntia aikaa miettiä olemmeko me nyt todellakin vihdoin matkalla Sointulaan?

Photo: Iika Hartikainen

Vancouverin hotellin lähellä meitä vastaan otti yllä oleva kyltti. Meidän suuri unelmamme vei meidät todella maailman toiselle puolen - paljon pidemmälle emme olisi päässeet kilometreissä, ystävyydessä tai rakkaudessa teatteriin.

Wise man say be careful what you wish for. The sign above was located close to our hotel in Vancouver. Travelling within one day from Helsinki through Seattle to Vancouver gives many hours to think did we really make it? Did our utopian dream really come true? Our dreams brought us on the other side of the world - much further one cannot travel in kilometres, friendship or in love to theatre.

Vihdoin se oikea Sointula / Finally the Real Sointula

At Port McNeill
Photo: Mika Kaartinen

Vancouverista lautalla Nanaimoon ja siitä autolla Port McNeilliin. Tien varressa alkaa olla kylttejä, joissa lukee Sointula. Se on totta! 

Kamala kaatosade ja hirvittävä kiire Sointulan lautalle. Ehditäänkö? Kaasu pohjassa, mutta kuitenkin on pakko ihailla maisemia. Muuten näyttää samalta kuin Suomessa, mutta nuo metsät! Seetripuita, vuoria, utua, pilviä, jotka viistävät maata. Nyt on pakko ehtiä lautalle, vaikka seuraavallakin pääsisi. Jokainen minuutti perillä on kullanarvoinen. 

Ja jokainen autokunta ehtii siihen Suomen lipuin varustettuun lauttaan. Sade loppuu, vastarannalla aurinko kultaa Sointulan ja sateenkaari koristaa taivaan. Kiire loppuu siihen paikkaan. Olemme perillä. Onnellisina, kiitollisina, väsyneinä, jännittyneinä.

Sointula ferry - with Finnish Flag
Photo: Inka Virtanen

Ferry from Vancouver to Nanaimo, driving through Vancouver Island to Port McNeill. First signs saying Sointula this way. This cannot be true, we are starting to be close. It is pouring and we are on a rush to Sointula ferry. Are we able to make it? Driving as fast as possible, but we stare out of the windows with wonder and delight. The scenery is breathtaking. It looks much like at home, but those forests... Ceder trees, mountains, mist and clouds, that touch the ground. But we have to hurry to the ferry, even though there is always a next ferry. Every minute in Sointula is worth gold. 

Everyone makes it to the ferry. There is a Finnish flag! Rain stops, Sointula is gilded by sun light and a rainbow ends over Sointula harbour. There is no rush anymore. We are there, feeling happy, thankful, tired, but excited.

Janne's group at Port McNeill
Photo: Timo Blomqvist

Päätämme tervehtiä Sointulaa näytelmän laululla Malkosaaresta. Etukannella lauletaan ja toivotaan, että joku sen saarella kuulisi lautan moottorin jylyn yli. (Kyllähän se kuului, sointulalaiset kertoivat laulun raikuneen pitkälle). Vihdoinkin perillä.

We decide to greet Sointula by singing a song from the play. We gather to the front deck and hope that our singing would be heard over the ferry motors roar. (And yes, the song was heard far away from the harbour. More or less everyone knew that we had arrived.) Finally there.

Sointula shoreline
Photo: Timo Blomqvist

Sointulan taika / Magic of Sointula

Photo: Iika Hartikainen

Ajattomuus, iättömyys, ikuisuus - suuren puun juurella ei voi kuin hiljentyä kunnioituksesta.

Time ceases. The sense of eternity arises -we fall into silence out of respect in front of an enormous ancient tree.

Photo:Inka Virtanen

Sointulan kivet ovat pitkälti harmaita. Rannat ovat lähes kauttaaltaan pienien pyöreiden kivien peitossa. Joukossa simpukoita, leviä, ajopuita ja suuria kantoja. Puuta uitetaan paljon ja sitä kulkeutuu aaltojen mukana rannalle.

The stones of Sointula are grey in color. The seafront is covered with small round stones. Among them seashells, seaweed, driftwood and huge stumps. All flushed to the shore with tidal waves. Everyone got a stone necklace as a gift, so we always have a little piece of Sointula with us.

Photo: Inka Virtanen