Mistä nykyään löytyy uskallus nähdä rohkeita unia?

”On nähtävä rohkeita unia!” – Sointula –näytelmän loppusanat olivat uuden alku. Kesällä 2012 Sointula tuli teatterikansan sydämiin Masalan kesäteatteripellolla Kirkkonummella. Syksyllä 2013 Sointula-näytelmä lähtee Sointulaan, Kanadan Malkosaarelle ja historia kohtaa nykyisyyden. Matka Sointulaan, jonka reilu sata vuotta sitten piti viitoittaa ihmiskunta uudelle tielle, on myös matka unelmiin ja utopioihin. Mistä nykyään löytyy uskallus nähdä rohkeita unia?
Sointula 2013

Sointula -näytelmän työryhmä on tosissaan lähtenyt elämään omaa rohkeaa unelmaansa sen jälkeen, kun kesän 2012 esityskauden loppupuolella Kanadasta tuli kutsu esiintymään osaksi Sointulassa järjestettävää Culture Shock: Utopian Dreams and Hard Realities -seminaaria. Seminaari käsittelee vahvasti näytelmässä esiintyviä teemoja utopioista ja niiden toteutuksesta. Projektin alusta lähtien edes se työmäärä, minkä Kanadan matka vaatii, ei ole lannistanut ryhmän intoa. Pikemminkin on herännyt ajatuksia siitä, mitä kaikkea innostavaa projekti voi poikia sivutuotteena.

Tähän mennessä ryhmän joulupukit, bändi ja improvisaatioryhmä ovat levittäneet iloa ja hyvää mieltä. Huhtikuun 19. päivänä Kirkkonummen Ljunghedassa järjestettiin upeat vanhan ajan iltamat.

Sointula näytelmää tullaan esittämään alkukesästä jälleen kymmenen kertaa, joista neljä on jo ennakkoon myyty, ja viime kesän menestystä ajatellen loput tulevat varmasti täyteen katsojia. Projekti on siis hyvässä myötätuulessa, mutta paljon on vielä tehtävää.

Matka unelmiin

Kesän 2012 esitysten aikana ja Sointula 2013 -projektin alettua työryhmä on saanut ihmetellä sitä kiinnostusta ja innostusta, jota projekti on ryhmän ulkopuolella herättänyt. On haettu tapoja, joilla tuoda näytelmän teemoja yhteiskunnalliseen keskusteluun muutenkin kuin teatterin keinoin. Mitä ovat nykyajan utopiat, ja onko niille sijaa yhteiskunnassa? Matti Kurikan aikana ja sen jälkeenkin on ollut vahvaa uskoa parempaan ja siihen, että kovalla työllä parempi elämä on mahdollista. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion voidaan nähdä olevan yksi esimerkki unelmien voimasta. Tämän päivän yhteiskunta on kuitenkin isojen haasteiden edessä. Täytyykö meidän vain sopeutua osaamme suurempien voimien ratkoessa maailman kohtalot, vai löytyykö jostain utopia, jota voi laajemmalla rintamalla seurata?

Kesäkuun 8. päivänä klo 15-22 Sointula 2013 -projekti tekee oman avauksensa näiden teemojen osalta. Tuona päivänä järjestetään Matka unelmiin -tapahtuma, johon osallistujat pääsevät katsomaan Sointula -esityksen, minkä jälkeen nautitaan kirkkonummelaisen Bistro O Mat -ravintolan valmistama ateria ja siirrytään paneelikeskusteluun aiheesta ”Pelastavatko vaiko upottavatko unelmat?”. Paneelikeskusteluun osallistuvat kansanedustaja Pekka Haavisto, kirjailija ja utopioiden tutkija Teuvo Peltoniemi, esseisti ja suomentaja Antti Nylén, teatteriohjaaja ja toimittaja Susanna Kuparinen, taiteilija Eija Ahvo sekä toimittaja Ruben Stiller, ja tietenkin myös yleisö voi osallistua. Keskustelua johtaa viestintäjohtaja Tiina Härkönen.Tilaisuuden avaa Kirkkonummen kunnanjohtaja Tarmo Aarnio.

Sointula-näytelmän teemoissa elää voimakkaasti näkemys unelmista, jotka antavat ihmisille voimaa tarttua toimeen ja muuttaa oman elämänsä suunta. Mikä on tämän päivän ihmisen voima, uskallammeko nähdä rohkeita unia? Mitä unelmat meille merkitsevät? Mitä mieltä sinä olet?

Sointula-näytelmä

Tuomo Aitan kirjoittama ja yhdessä Hannele Tuomisen kanssa ohjaama kesäteatterinäytelmä Sointula sai kantaensi-iltansa Masalan nuorisoteatterissa 20.06.2012.

Sointula on Tuomo Aitan Masala-trilogian päätösosa. Aikaisemmat osat Tehdas esitettiin 2001 ja Aatteen ja ilon vuodet vuonna 2003. Tehdas käsitteli 80-luvun pienteollisuusyhteiskunnan muuttumista it-yhteiskunnaksi ja nuorten juurettomuutta YYA:n ja Neuvostoliiton värittämässä maassa. Aatteen ja ilon vuodet siirtyi ajassa taaksepäin 30-luvun Masalaan, jossa sosialismin ja kansallissosialismin aatteet saavat ihmiset uskomaan uuteen tulevaisuuteen.

Sointula siirtyy ajassa yhä kauemmas, mutta käsittelee samaa muutoksen ja uuden etsimisen teemaa kuin Aitan aikaisemmatkin näytelmät. Masalalainen Hyvösen perhe saa kunnian edustaa niitä utopiaan uskovia suomalaisia, jotka lähtevät seuraamaan karismaattista Kurikkaa toiselle mantereelle ja uskovat perustavansa uudenlaisen maailmanjärjestyksen.

Sointula-näytelmän kirjoittamisessa Tuomo Aitta on tehnyt todella merkittävän kulttuuriteon; se avaa palan suomalaista historiaa, joka on suurelta osin jo jäänyt unholaan. Matti Kurikan elämä on suurimmalle osalle suomalaisista täysin tuntematon, vaikka tämän tosielämän Don Quijoten teot vaikuttavat nykyäänkin tuhansien ihmisten elämään. Samalla näytelmä valaisee yli sadan vuoden takaista yhteiskunnallista murrosta, työväenliikkeen nousua ja naisen asemaa Suomessa.

Kurikka otti vahvasti kantaa naisen aseman parantamiseksi. Hän perusti linjauksensa muinaissuomalaiseen käsitykseen, jonka mukaan molemmat sukupuolet ovat samanarvoisia ja tasavertaisia. Kalevalainen perinne näkyy myös Sointulan lipussa, johon on kuvattu kannel.

Kurikalla oli voimakas usko ihmisen jatkuvaan kehittämiseen ja sivistämiseen, ja tämä idealismi välittyy niin näytelmän katsojille kuin sen tekijöillekin. Oli kyseessä mikä tahansa ideaali, sille täytyy omistautua ja sen eteen täytyy työskennellä. Asia tiivistyy kenties parhaiten Kurikan viimeisiin sanoihin näytelmässä: "On nähtävä rohkeita unia!"




Työryhmä koostuu 20-40-vuotiaista ammattilaisista ja harrastajista, jotka ovat aloittaneet teatteriuransa Masalan nuorisoteatterissa. Työryhmässä on yhteensä 26 jäsentä. Toteutuksen vahvuutena ja mahdollistavana tekijänä oli työryhmän yhteinen historia Masalan nuorisoteatterissa sekä toisaalta sen laaja monialainen ammattitaito.

Sointula sai poikkeuksellisen paljon kiitosta mm. Helsingin Sanomissa, Demokraatissa, Kansan Uutisissa, YLE:ssä ja paikallislehdissä. Näytelmän aihe houkutteli teatterille uutta yleisöä Kirkkonummen lisäksi myös lähikunnista sekä Kanadasta saakka. Yleisön joukossa oli Matti Kurikan sukua, Sointulaan muuttaneiden siirtolaisten jälkeläisiä sekä nykyisiä sointulalaisia.

Sointula B.C. Kanada
Suomalaiset siirtolaiset perustivat Matti Kurikan johdolla 1900-luvun alussa Kanadaan Brittiläiseen Kolumbiaan yhteisön nimeltä Sointula. Sointula sijaitsee Malkosaarella (Malcolm Island) Tyynenmeren rannikolla Vancouver Islandin ja mantereen välisessä salmessa, noin 300 kilometrin päässä Vancouverin kaupungista.

Saarelle muuttaneiden siirtolaisten tavoitteena oli omavarainen, itsenäinen ja tasa-arvoinen elämä. Matti Kurikan johtama yhteisö hajosi jo vuonna 1905, vain neljä vuotta perustamisen jälkeen taloudellisiin vaikeuksiin ja ristiriitoihin. Matti Kurikka kannattajineen karkotettiin saarelta ja Sointulaa jäivät asuttamaan suomalaiset. Vahva yhteisöllisyyden perinne on kuitenkin jatkunut alkuajoista nykypäivään asti.

Nykyisin saarella asuu noin 600 asukasta, joiden joukossa on monia alkuperäisen yhteisön jäsenien jälkeläisiä. Muutamat heistä puhuvat vielä suomea. Sointulan vahvat ja pitkät osuustoiminnan ja yhteisöllisyyden perinteet näkyvät mm. edelleen toiminnassa olevassa vuonna 1909 perustetussa Kanadan ensimmäisessä osuuskaupassa. Pääelinkeinona saarella on kalastus.

Malkosaari on luonnoltaan ainutlaatuisen kaunis. Leimallista alueelle ovat jylhät havumetsät, läheiset  vuoret, ympäröivä meri sekä miellyttävä ilmasto. Saaren rannoille saapuu usein valaita pitämään huikeita näytöksiään.




- Markus Saramäki ja Kaisa Honkonen-Ratinen