Mahdollisuuksien tori 18.5

 Pelle-Kaisa piukeana partioi, puhisten puhkuu

Viime vuoden tavoin olimme tänäkin vuonna Sellossa Mahdollisuuksien torilla, järjestötorilla, jonka tämän vuotisena teemana oli ihmisoikeudet. Meidän teatterilaisten ohjelmassa oli muun muassa klovneilua, Sointulan flyerien jakoa ja päivän huipentumana Heta Hedmanin, Kaisa Rajahalmeen ja Inka Virtasen klovnishow lavalla.

Pelle-Luukas paikalla pyöriäkseen palloja patistelemaan

Pellenenäiset teatterilaiset piristivät niin lasten kuin aikuistenkin päivää ja saivat useille hymyn huulille. Iso kiitos kaikille mukana olleille, oli upeaa että mukana oli vanhojen tuttujen klovnien lisäksi paljon uusiakin! Mosaiikki-ryhmälle erityiskiitos siitä, että sieltä tuli
niin paljon porukkaa klovneilemaan. Meillä oli mukavaa ja toivottavasti näin oli myös paikalle saapuneiden torivieraidenkin kohdalla!

Pellepläjäys: pallot plus päät pyörällä

Pellepäivän päivän päätteeksi pictureiltaan p-rikas plokiteksti. Pirteää, parhainta plus pelleisää papukevättä pellenaluista parrakkaille pappapelleille!

Pelle-Hetan plus pikkunallen paljolti pulmaton poseeraus

Pirteät plikat pyrähtämässä pyörimään 

Pitkäpipoinen pöytävahti perinkurinnurinnarin

                     

Pilvilinnoja, purjeveneitä, pikkukissoja...

- Siiri Karjula

Mistä nykyään löytyy uskallus nähdä rohkeita unia?

”On nähtävä rohkeita unia!” – Sointula –näytelmän loppusanat olivat uuden alku. Kesällä 2012 Sointula tuli teatterikansan sydämiin Masalan kesäteatteripellolla Kirkkonummella. Syksyllä 2013 Sointula-näytelmä lähtee Sointulaan, Kanadan Malkosaarelle ja historia kohtaa nykyisyyden. Matka Sointulaan, jonka reilu sata vuotta sitten piti viitoittaa ihmiskunta uudelle tielle, on myös matka unelmiin ja utopioihin. Mistä nykyään löytyy uskallus nähdä rohkeita unia?
Sointula 2013

Sointula -näytelmän työryhmä on tosissaan lähtenyt elämään omaa rohkeaa unelmaansa sen jälkeen, kun kesän 2012 esityskauden loppupuolella Kanadasta tuli kutsu esiintymään osaksi Sointulassa järjestettävää Culture Shock: Utopian Dreams and Hard Realities -seminaaria. Seminaari käsittelee vahvasti näytelmässä esiintyviä teemoja utopioista ja niiden toteutuksesta. Projektin alusta lähtien edes se työmäärä, minkä Kanadan matka vaatii, ei ole lannistanut ryhmän intoa. Pikemminkin on herännyt ajatuksia siitä, mitä kaikkea innostavaa projekti voi poikia sivutuotteena.

Tähän mennessä ryhmän joulupukit, bändi ja improvisaatioryhmä ovat levittäneet iloa ja hyvää mieltä. Huhtikuun 19. päivänä Kirkkonummen Ljunghedassa järjestettiin upeat vanhan ajan iltamat.

Sointula näytelmää tullaan esittämään alkukesästä jälleen kymmenen kertaa, joista neljä on jo ennakkoon myyty, ja viime kesän menestystä ajatellen loput tulevat varmasti täyteen katsojia. Projekti on siis hyvässä myötätuulessa, mutta paljon on vielä tehtävää.

Matka unelmiin

Kesän 2012 esitysten aikana ja Sointula 2013 -projektin alettua työryhmä on saanut ihmetellä sitä kiinnostusta ja innostusta, jota projekti on ryhmän ulkopuolella herättänyt. On haettu tapoja, joilla tuoda näytelmän teemoja yhteiskunnalliseen keskusteluun muutenkin kuin teatterin keinoin. Mitä ovat nykyajan utopiat, ja onko niille sijaa yhteiskunnassa? Matti Kurikan aikana ja sen jälkeenkin on ollut vahvaa uskoa parempaan ja siihen, että kovalla työllä parempi elämä on mahdollista. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion voidaan nähdä olevan yksi esimerkki unelmien voimasta. Tämän päivän yhteiskunta on kuitenkin isojen haasteiden edessä. Täytyykö meidän vain sopeutua osaamme suurempien voimien ratkoessa maailman kohtalot, vai löytyykö jostain utopia, jota voi laajemmalla rintamalla seurata?

Kesäkuun 8. päivänä klo 15-22 Sointula 2013 -projekti tekee oman avauksensa näiden teemojen osalta. Tuona päivänä järjestetään Matka unelmiin -tapahtuma, johon osallistujat pääsevät katsomaan Sointula -esityksen, minkä jälkeen nautitaan kirkkonummelaisen Bistro O Mat -ravintolan valmistama ateria ja siirrytään paneelikeskusteluun aiheesta ”Pelastavatko vaiko upottavatko unelmat?”. Paneelikeskusteluun osallistuvat kansanedustaja Pekka Haavisto, kirjailija ja utopioiden tutkija Teuvo Peltoniemi, esseisti ja suomentaja Antti Nylén, teatteriohjaaja ja toimittaja Susanna Kuparinen, taiteilija Eija Ahvo sekä toimittaja Ruben Stiller, ja tietenkin myös yleisö voi osallistua. Keskustelua johtaa viestintäjohtaja Tiina Härkönen.Tilaisuuden avaa Kirkkonummen kunnanjohtaja Tarmo Aarnio.

Sointula-näytelmän teemoissa elää voimakkaasti näkemys unelmista, jotka antavat ihmisille voimaa tarttua toimeen ja muuttaa oman elämänsä suunta. Mikä on tämän päivän ihmisen voima, uskallammeko nähdä rohkeita unia? Mitä unelmat meille merkitsevät? Mitä mieltä sinä olet?

Sointula-näytelmä

Tuomo Aitan kirjoittama ja yhdessä Hannele Tuomisen kanssa ohjaama kesäteatterinäytelmä Sointula sai kantaensi-iltansa Masalan nuorisoteatterissa 20.06.2012.

Sointula on Tuomo Aitan Masala-trilogian päätösosa. Aikaisemmat osat Tehdas esitettiin 2001 ja Aatteen ja ilon vuodet vuonna 2003. Tehdas käsitteli 80-luvun pienteollisuusyhteiskunnan muuttumista it-yhteiskunnaksi ja nuorten juurettomuutta YYA:n ja Neuvostoliiton värittämässä maassa. Aatteen ja ilon vuodet siirtyi ajassa taaksepäin 30-luvun Masalaan, jossa sosialismin ja kansallissosialismin aatteet saavat ihmiset uskomaan uuteen tulevaisuuteen.

Sointula siirtyy ajassa yhä kauemmas, mutta käsittelee samaa muutoksen ja uuden etsimisen teemaa kuin Aitan aikaisemmatkin näytelmät. Masalalainen Hyvösen perhe saa kunnian edustaa niitä utopiaan uskovia suomalaisia, jotka lähtevät seuraamaan karismaattista Kurikkaa toiselle mantereelle ja uskovat perustavansa uudenlaisen maailmanjärjestyksen.

Sointula-näytelmän kirjoittamisessa Tuomo Aitta on tehnyt todella merkittävän kulttuuriteon; se avaa palan suomalaista historiaa, joka on suurelta osin jo jäänyt unholaan. Matti Kurikan elämä on suurimmalle osalle suomalaisista täysin tuntematon, vaikka tämän tosielämän Don Quijoten teot vaikuttavat nykyäänkin tuhansien ihmisten elämään. Samalla näytelmä valaisee yli sadan vuoden takaista yhteiskunnallista murrosta, työväenliikkeen nousua ja naisen asemaa Suomessa.

Kurikka otti vahvasti kantaa naisen aseman parantamiseksi. Hän perusti linjauksensa muinaissuomalaiseen käsitykseen, jonka mukaan molemmat sukupuolet ovat samanarvoisia ja tasavertaisia. Kalevalainen perinne näkyy myös Sointulan lipussa, johon on kuvattu kannel.

Kurikalla oli voimakas usko ihmisen jatkuvaan kehittämiseen ja sivistämiseen, ja tämä idealismi välittyy niin näytelmän katsojille kuin sen tekijöillekin. Oli kyseessä mikä tahansa ideaali, sille täytyy omistautua ja sen eteen täytyy työskennellä. Asia tiivistyy kenties parhaiten Kurikan viimeisiin sanoihin näytelmässä: "On nähtävä rohkeita unia!"




Työryhmä koostuu 20-40-vuotiaista ammattilaisista ja harrastajista, jotka ovat aloittaneet teatteriuransa Masalan nuorisoteatterissa. Työryhmässä on yhteensä 26 jäsentä. Toteutuksen vahvuutena ja mahdollistavana tekijänä oli työryhmän yhteinen historia Masalan nuorisoteatterissa sekä toisaalta sen laaja monialainen ammattitaito.

Sointula sai poikkeuksellisen paljon kiitosta mm. Helsingin Sanomissa, Demokraatissa, Kansan Uutisissa, YLE:ssä ja paikallislehdissä. Näytelmän aihe houkutteli teatterille uutta yleisöä Kirkkonummen lisäksi myös lähikunnista sekä Kanadasta saakka. Yleisön joukossa oli Matti Kurikan sukua, Sointulaan muuttaneiden siirtolaisten jälkeläisiä sekä nykyisiä sointulalaisia.

Sointula B.C. Kanada
Suomalaiset siirtolaiset perustivat Matti Kurikan johdolla 1900-luvun alussa Kanadaan Brittiläiseen Kolumbiaan yhteisön nimeltä Sointula. Sointula sijaitsee Malkosaarella (Malcolm Island) Tyynenmeren rannikolla Vancouver Islandin ja mantereen välisessä salmessa, noin 300 kilometrin päässä Vancouverin kaupungista.

Saarelle muuttaneiden siirtolaisten tavoitteena oli omavarainen, itsenäinen ja tasa-arvoinen elämä. Matti Kurikan johtama yhteisö hajosi jo vuonna 1905, vain neljä vuotta perustamisen jälkeen taloudellisiin vaikeuksiin ja ristiriitoihin. Matti Kurikka kannattajineen karkotettiin saarelta ja Sointulaa jäivät asuttamaan suomalaiset. Vahva yhteisöllisyyden perinne on kuitenkin jatkunut alkuajoista nykypäivään asti.

Nykyisin saarella asuu noin 600 asukasta, joiden joukossa on monia alkuperäisen yhteisön jäsenien jälkeläisiä. Muutamat heistä puhuvat vielä suomea. Sointulan vahvat ja pitkät osuustoiminnan ja yhteisöllisyyden perinteet näkyvät mm. edelleen toiminnassa olevassa vuonna 1909 perustetussa Kanadan ensimmäisessä osuuskaupassa. Pääelinkeinona saarella on kalastus.

Malkosaari on luonnoltaan ainutlaatuisen kaunis. Leimallista alueelle ovat jylhät havumetsät, läheiset  vuoret, ympäröivä meri sekä miellyttävä ilmasto. Saaren rannoille saapuu usein valaita pitämään huikeita näytöksiään.




- Markus Saramäki ja Kaisa Honkonen-Ratinen

Kesäyön uni aloitti kesäkauden

Ainoa kuva Kesäyön unesta joka ei heilahtanut kovin pahasti

Kun kevätkausi aloitettiin Shakespearen Hamletilla, on se myös hyvä päätettää Shakespearella, kun Kesäyön unen maaginen maailma keijuineen, kuninkaallisineen ja työläisineen levittäityi isoon saliin. Kesäyön unen edellisistä esityksistä Ljusdalassa taisi juuri tulla 20 vuotta. Silloin lavalla olleista kolme oli nyt tiukasti katsomossa ihalemassa uusien ryhmien upeaa tekemistä.

Kevätjuhlat olivat täyttä teatterilaisten juhlaa. Varjostajat esittivät teaserin ensi syksyn ensi-illasta Ernien uskomattomat tosikuvitelmat  - jalkapallohullu isä, äiti, Ernie, lauma ninjoja... hmm mitähän kaikkea onkaan tulossa?

Aalto näytti huikealta!

Inka päätti kokeilla vanhaa kunnon stadion aaltoa - näytti kuulema hienolta, mutta olihan se myös hauskaa tehdä. Aaltoilun lisäksi perinteinen jähmy sekoitti kaikki ryhmät tekemään yhdessä. Käytiin verhokaupassa, maisteltiin hyviä vitamiinejä, Asko tanssi balettia kuin 4-vuotiaana ja lopuksi päädyttiin kilpailemaan suihkusta.





Seuraavan kerran improporukka on lähdössä pelleilemään Selloon Mahdollisuuksien torille 18.5. Tulehan mukaan!

Jäätelöposeeraus Kaaos-ryhmäläisiltä.

Kädenjälki-ryhmäläisiä jäätelötauolla

Kaikkien ryhmien edustajat pääsivät improamaan.

Kiitos kaikille keväällä puffassa olleille ja mukavaa kesää kaikille!

- Kaisa Honkonen-Ratinen

Kuka oli Matti Kurikka?

-          Matti Kurikka syntyi 24.1.1863 Inkerissä, Tuutarin pitäjässä, varakkaaseen maanviljelijäperheeseen

-          1872 lähetettiin jatkamaan opintojaan Helsingin Suomalaiseen Alkeisopistoon, tuli ylioppilaaksi 1881, aloitti filosofian kandidaatin tutkintoa kuitenkaan valmistumatta. Tutustui Suomalaisen teatterin johtajaan Kaarlo Bergbomiin, joka 1884 otti hänen esikoisnäytelmänsä Viimeinen ponnistus teatterin ohjelmistoon.

-          1886 avioitui varakkaan vankilanjohtajan tyttären Anna Palmqvistin kanssa. Anna oli Albina Palmqvistin (Aleksis Kiven nuoruuden rakkaus) kasvattitytär.

-          1887–1888 Kurikka pääsi vaimonsa Annan ja Albinan kanssa matkustamaan Tanskaan, Itävaltaan ja Saksaan. Tällä matkalla heille syntyi tytär Aili, jonka synnytyksessä toimi kätilönä utopiasosialisti Axel Proschowski. Hän johdatti Kurikan uusien vapaamielisradikaalisten ajatusvirtausten pariin.

-          1888 osti Albina Palmqvistilta saamillaan rahoilla (nykyrahassa noin 2,5 miljoonaa euroa) Viipurin Sanomat ja ryhtyi sen päätoimittajaksi.

-          1894 Viipurin Sanomat meni konkurssiin, jolloin Kurikka menetti koko omaisuutensa ja hänen avioliittonsa särkyi. Toimi jonkun aikaa amerikkalaisen henkivakuutusyhtiön matka-asiamiehinä Suomessa.

-          1896 aloitti Helsingissä työt Työmieslehden aputoimittajana. Toimi lehden päätoimittajana 1897–1899.

-          Kun 1899 perustettu Suomen työväenpuolue lähti marxilaisen sosialismin tielle, ihannesosialisti Kurikka perusti ”Kalevan Kansa” -nimisen yhdistyksen ja muutti yhdistyksen kanssa Australian Queenslandiin. Siirtokuntahanke kuitenkin epäonnistui täysin jääden vain kymmenen kuukauden mittaiseksi.

-          Syksyllä 1900 Kurikka matkusti Australiasta Kanadaan. Vuoden päästä tästä muuttivat ensimmäiset Kalevan Kansan jäsenet Malkosaarelle (Malcolm Island, British Columbia), Sointula-yhdyskuntaan. Yhteistaloudellinen yritys alkoi pian rakoilla ja Kurikan oli poistuttava saarelta 1904.

-          1905 perusti 24 uskollisen poikamiehen kanssa ”Sammon Takojat” -nimisen yhteisön 50 kilometrin päähän Vancouverista. Siirtokunta eli kituuttaen 1912 saakka. Kurikka itse lähti kuitenkin jo keväällä 1905 luentomatkalle palaamatta enää Sammon Takojiin.

-          1905 Kurikka palasi Suomeen ja osallistui näkyvästi suurlakon vaiheisiin. Hän kuitenkin erosi näkemyserojen takia sosialidemokraattisesta puolueesta 1906 ja liittoutui avoimesti teosofien kanssa kirjoitellen perustamassaan Elämä – lehdessä aatteistaan. Meni uusiin naimisiin Hanna Räihän kanssa ja 1906 heille syntyi tytär Auli. 

-          1908 muutti takasin Amerikkaan, kierteli siellä mm. luennoitsijana ja puhujana, työskenteli New Yorkin Uutisten toimittajana ja farmarina. Mukana seuranneet vaimo ja tytär palasivat pian Suomeen.

-          Vakiintuneen käsityksen mukaan Kurikka kuoli sydänhalvaukseen ollessaan tietä tekemässä Westerlyssä, lähellä New Yorkia, 4.10.1915.

-          Kurikan toimittajatoverina New Yorkin Uutisissa työskennellyt Suoma Tuuppo on kuitenkin kertonut, että hän oli lokakuun 1. päivänä Kurikan kanssa eräissä juhlissa Brooklynissä. Kurikka poistui juhlista iltamyöhällä ja hänet löydettiin kuolleena puiston penkiltä. Kurikan hautakivessä on merkitty kuolinpäiväksi 1.10.1915.       

Kesällä 2013 5 lisänäytöstä. Liput myynnissä Tiketissä.