Illalla saavuimme kuuden maissa teatterille. Ehdittiin vetää improa ja puhua Valkoisesta hirvestä.
Siinä varttia yli kahdeksan lähdimme metsään, katsomaan, miltä tuntuu kun pimeys laskeutuu.
Sanaakaan emme sanoneet koko sinä aikana, kun kiertelimme Masalan metsissä. Lopuksi "löysimme tiemme kuunvalaisemaan Egyptiin", kuten Lauri sanoi, eli pellolle pyramidinmuotoisen Actian taakse.Tunnelma oli upea, ja monilla oli hienoja ajatuksia sanottavanaan, kun vähän ennen puoli kymmentä palasimme sisään.
Tällainen flyeri oli jaossa Kirkkonummipäivillä. Varsinainen on vasta tulossa. |
- Siiri Vilkko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti