Nyt on se tilanne, kun esityksiä on 7 takana ja 7 vielä edessä, että ollaan puolivälissä. Aika on mennyt todella nopeasti. Juurihan sitä tuskaili treeneissä roolin ja vuorosanojen kanssa, että ei tästä oikeesti tule mitään.
No tulihan siitä ja tulee. Esitykset ovat menneet hyvin ja se yleisö siinä nokan edessä tuntuu uskomattoman hyvältä. Ihanaa on myös tehdä esityksiä yhdessä vastanäyttelijöiden kanssa. Joka esitys on aina omanlaisensa ja sitä huomaa elävänsä ihan kunnolla mukana roolihahmonsa kanssa nauttien jokahetkestä lavalla.Tähän ei saa kuitenkaan tulla mitään rutiinia, vaan jokaisen esityksen tulee olla kuin olisi ensi kertaa lavalla, eläen tarinan ensimmäistä kertaa.
Viime viikolla oli 5 esitystä viikossa ja samoin tällä viikolla ja ei
tunnu, että olisi puhki. Jotenkin se esitys vie pois murheet ja
esitysten jälkeen on vaan hyvä olo. On saanut jotain aikaiseksi. Jotain
tärkeää.Niin, että jos teatteriesitys on katsojalle taianomainen elämys on se, sitä myös näyttelijälle. Hamletin tarina elää niin mielessä kuin lavallakin ja tästä saa vielä nauttia tovin. Tässä tuntee itsensä myös onnekkaaksi. Olen näinkin nuori ja olen päässyt tekemään klassikkonäytelmää. Se tuntuu upealta.
- Jasmin Molin
