Heippa Sointula - hetkeksi

Helteinen heinäkuun lauantai, mielessä edellisen päivän viimeinen Sointula-show, karaokessa vedetyt vallattomat viisut ja edessä kokonainen teatterimaailma, joka pitäisi purkaa.

Purkua suunniteltaessa pohdittiin kylmä hiki otsalle mihin kaikki tavara taas pistetään, mutta onneksi Hannele ja Lauri tekivät sen päätöksen, että roskalavan sijaan tilataan merikontti, johon tavarat saataisiin pääosin talteen. 150 hengen katsomoon erilaisine rakennelmineen ja pressuineen mahtuu aikamoinen röykkiö putkea, puuta ja pressua. Lähes 10 tuntia se sitten vei ja aika monta hikipisaraa. Onneksi viereisellä pellolla ollut MELU-festari siivitti työntekoa, kiitos MELUn esiintyjille - mahtavaa meininkiä!

Viimeisellä esitysviikolla saimme tiedon oikeasta Sointulasta tulleesta kutsusta esittämään Sointula-näytelmää paikan päälle. Tuottaja Mika Kaartisen kysyessä kuinka moni haluaisi lähteä reissuun, ei kukaan tainnut miettiä vastaustaan. Koko työryhmä viittasi - tämähän on niin iso juttu, ettei siitä voisi kieltäytyä.  Mitä se sitten käytännössä tulee tarkoittamaan, on vielä pohdinnassa, mutta luultavasti Sointulaa esitetään ensi kesänä uudestaan - ainakin Kanadassa!

Tänä vuonna Masalassa kävi lähes 2000 katsojaa, joista aika moni oli ensimmäistä kertaa. Kiitos, kun tulitte ja tervetuloa uudelleen! Seuraava ensi-ilta on meillä lokakuussa, kun Kädenjälki tuo oman juttunsa lavalle. Siitä sitten tarkemmin lähempänä.

Mukavia kesäpäiviä toivotellen
Kaisa Honkonen-Ratinen

RIP  (Kuvan on otttanut Mika Kaartinen)

Eteisaulan tietopaketit Matti Kurikasta

Ennen Sointulan ensi-iltaa kokosimme Huuskosen Maijan kanssa pienen tietopaketin Matti Kurikasta Ljusdalan aulaan. Olisimme halunneet tehdä siitä aikajanan, jonka avulla katsojat olisivat voineet laajemmin tarkastella Kurikan toimintaa ja elämäntyötä. Yrittäessämme jollain tapaa rajata mitä ottaisimme mukaan, jouduimme toteamaan, ettei Ljusdalan seinän pituus riittäisi iki-kuuna päivänä kaikelle sille tiedolle, tuotannolle, tapahtumille, jotka mielestämme olisivat siihen kuuluneet.

Olemme nyt koonneet sivullisen linkkejä, joita kannattaa käydä vilkaisemassa, jos esitys on herättänyt laajempaa mielenkiintoa Matti Kurikkaan ja ajanjaksoon, jona hän eli.

Tässä lyhennetty versio Matti Kurikan elämästä

• Syntyi 1863 Inkerissä, Tuuterin pitäjässä Aatami ja Anna Kurikan varakkaaseen maanviljelijä perheeseen
• 1874 lähti opiskelemaan Helsingin Suomalaiseen Alkeisopistoon  
• 1881 valmistui ylioppilaaksi
• aloitti opinnot filosofian kandidaattitutkintoa varten
• toimi osakuntalehti Savo-Karjalan toimituksessa
• 1884 esikoisnäytelmä Viimeinen ponnistus Suomalaisessa teatterissa (kansallismielinen kuvaus Inkerin suomalaisen kansan elämästä maaorjuuden lakkauttamisen ajoilta)
• 1886 avioituu Anna Palmqvistin kanssa
• 1887-1888 matkustaa Tanskaan, Itävaltaan ja Saksaan
• Aili tytär syntyy
• tutustui vapaamielis-radikaalisiin aatevirtauksiin ja tanskalaiseen tri Axel Proschowskyyn  ja tämän teokseen Socialismens ABC
• 1888 osti Viipurin Sanomat ja ryhtyy päätoimittajaksi
• “Viipurissa ollessaan Kurikka tunsi kiinnostusta työväenkysymykseen. Hän liittyi Viipurin työväenyhdistykseen ja tuli kohta valituksi johtokuntaan. Kurikka vaati työväen taloudellisen ja sosiaalisen tilan parantamista ja sen kohottamista muiden kansanluokkien rinnalle yhteiskunnallisessa elämässä.” (http://www.inkeri.com/Virtuaali/kurikka.html)
• 1894 Viipurin Sanomien konkurssi
• 1896 aloitti Työmieslehden aputoimittajana
• 1897 perusti Ervastin ja Boldtin kanssa ruotsinkielisen Rauhanyhdistyksen Helsinkiin.
• 1897-1899 Työmieslehden päätoimittaja
• erosi Anna Palmqvistista.
• Kirjoitti lentolehtisen “Pois alkoholin valta”, joka vaikutti vapun päivän raittius-teemaan
• 1898 Suomen työväki juhlii ensimmäisen kerran vapunpäivää kansallisena työväen juhlana
• 1899 perusti “Kalevan Kansa” -yhdistyksen ja perustivat Australiaan El Dorado -nimiseen suomalaissiirtokunnan
• 1900 muutti Amerikkaan
• 1901 ensimmäiset siirtolaiset muuttivat Malkosaarelle Kanadaan
• 1904 Kurikka muutti pois saarelta
• 1905 perustaa Sammon Takojat
• Syyskuussa 1905 Kurikka oli jälleen Suomessa ja mukana politiikassa. Hän oli aloitteentekijänä työväen suurlakkoon ryhtymisessä.
• Avoitui Hanna Räihän kanssa ja saa Auli-tyttären
• 1908 muutti takaisin Amerikkaan ja toimi suurimman osan ajasta New Yorkin Uutisten toimittajana
• Asui kanoineen Penkereen kylässä Connecticutissa
• 1915 kuoli 52-vuotiaana Westerlyssä, Rhode Islandilla

- Kaisa Honkonen-Ratinen ja Maija Huuskonen

Traileri ja viimeiset esitykset

Vielä viisi esitystä jäljellä! 22.7 24.7 25.7 26.7 ja 27.7!!

Talkoita ja sabotaasia

Huomenna mennään takaisin teatterin pellolle. Viikonlopun jälkeen se vähän jännittää joka kerta. Jostain syystä lavasteemme ja katsomomme huokuttelevat porukkaa paikalle esityksen jälkeen ja siellä sitten ilo tuntuu saavan välillä omituisiakin piirteitä. Penkkejä rikotaan ja heitellään pitkin peltoa, valoista on välillä vain raamit jäljellä ja lavasteetkin ovat saaneet kyytiä.

Porukassa on onneksi monenlaista osaajaa; käsityöläisiä, puutyöläisiä, merimiehiä - ahkeria uurastajia kaikki tyynni. Vasarat heiluen, musiikki korvissa soiden kaikki korjataan ja yleisö pääsee taas nauttimaan esityksestä, joka on viimeistelty juuri heitä varten.

Viime viikolla kylttitalkoissa maalattiin viitat teatterillemme, jotta reitti Ljusdalaan löytyisi mahdollisimman helposti. Samalla myös tehtiin kyltti näyttämään tie Ljusdalan takana olevalle invaliuskalle. Sitä pitkin itse taloon pääsee helpommin ja mukavammin, mikäli rappuset tuntuvat liian jyrkiltä.

2 viikkoa on esityksiä vielä jäljellä ja nyt jo kysellään lisäesitysten perään. Tällä haavaa se ei taida olla mahdollista, joten nyt vaan valitsemaan jäljellä olevista se omaan aikatauluun sopiva. Yllättävän nopeasti se viimeinen esitys sitten taas vaan tulee ja moni huomaa, ettei ole vielä nähnyt Sointulaa. Kurikka ja kumppanit löytyvät Ljusdalan pellolta vielä seuraavasti:
ma 16.7. ti 17.7. ke 18.7. to 19.7. pe 20.7. su 22.7. ti 24.7. ke 25.7. to 26.7. pe 27.7.

- Kaisa Honkonen-Ratinen

Vieraita läheltä ja kaukaa

Tänä vuonna olemme ensimmäistä kertaa tehneet pienimuotoista palautekyselyä kävijöiden joukossa. Olemme olleet aivan ällikälle lyötyjä huomatessamme yleisömme tulevan lähes jokaiselta maailman kolkalta. Suomessa kaukaisimmat katsojat ovat Rovaniemeltä, lähimmät teatterin pellon toiselta puolen Masalasta, mutta sitten - olemme saaneet vieraaksemme  (Kaartisen Mikaa lainaten) alkuperäisten sointulalaisten jälkipolvia Vancouverista, nykyisiä Sointulan asukkaita Malcolm Islandilta ja lukuisia muita vieraita eri puolilta Eurooppaa.

Tuntuu uskomattomalta kuulla katsojilta, kuinka he ovat saaneet tietää esityksestä oikean Sointulan osuuskaupan ikkunassa olevasta julisteesta. Ehkäpä vastavuoroisesti täältä Suomesta tullaan tekemään retki Sointulaan, muutama katsoja on jo sellaisesta reissusta puhunut :-)

Kuva Sointulasta (kuvan on ottanut Shane Field)

  


- Kaisa Honkonen-Ratinen